Hin Gaddin – Ni Tura Malee Bari’uu Hin Oolu

Hin Gaddin Barreeffamni “Hin Gaddin – Ni tura malee bari’uu hin oolu” jedhu ergaa jajjabinaa, abdii fi gorsa jireenyaa guddaa of keessaa qaba. Barreessaan isaa Ziyaad A/Hakiim nama jireenya keessatti rakkoo adda addaa keessa darbaniif, kan abdii kutachuun kufaniif, akkasumas kan of shakkanii dhaabbatanii hin sochooneef dhaamsa cimaa dabarsa. Ergaan inni ijoo barreeffamicha keessaa baasu tokko qofaadha: rakkoon hin dhaabbatu, dukkanni hin baraaruu, obsaan yoo dhaabatte bariin ni dhufa.

1. Maaltu Si Muudate? – Rakkoo Jireenyaa Hubachuu Hin Gaddin

Kutaan jalqabaa barreeffamichaa waa’ee rakkoo jireenyaa nama hundumaa mudatu dubbata. Jireenyi namaa lafa diriiraa qofa miti; yeroo hedduu gufuu, miidhaa, gadda fi kufaatii qaba. Namni tokko maatii isa dhabuu danda’a, kan biraa hiyyummaa keessa seena, kan biraan immoo hiriyaa ykn nama jaallatu irraa gargar ba’a. Kun hundi waan nama tokko qofatti ta’u osoo hin taane, waan namoota hunda mudatuudha.

Barreessaan akka nuti rakkoo kana arginee of tuulu ykn gaddaan kufnu hin feene. Inni nutti himu: rakkoon si mudate si balleessuuf osoo hin taane si jabeessuuf dhufa. Namoota hedduu yaadachiisa; kan biyya dhiisanii balaa galaanaa keessatti dhuman, kan mana hidhaa keessa garmalee rakkatan, kan fayyaa sammuu dhabanii halkan guutuu dhiphatan. Yoo kana hundatti yaadne, rakkoon keenya qofti akka addaa hin taane hubanna.

Ergaan guddaan asitti kennamu: Ati ammallee jiraatta, fayyaa qabda, carraa qabda. Kanaaf hin gaddin. Darbiin kaleessaa deebi’ee hin dhufu, garuu har’aa fi boruun harka kee keessa jiru.

2. Abdii Hin Kutin – Rakkoon Yeroo Qofa Hin Gaddin

Kutaa kana keessatti barreessaan rakkoon yeroo dheeraa fakkaatus dhuma akka qabu nu yaadachiisa. Akkuma halkaniin bariin itti aanu, gaddaanis gammachuun itti aanu. Namni har’a miidhame boru nama jabaataa ta’uu danda’a. Garuu namni abdii kute, ofitti hin amanne, yeroo hedduu carraa ofii gubata.

Barreessaan akka nuti darbe keessatti hin hidhamne gorsa. “Kaleessi kaleessaadha, har’aan hin deebi’u” jedha. Namni yeroo hundumaa “maaliif na mudate?” jedhee yaadu, gara fuulduraa tarkaanfachuu hin danda’u. Furmaatni isaa garuu salphaadha: kan darbe dhiisi, kan dhufuuf qophaa’i.

3. Maal Yaadda? – Humna Yaadaa Hin Gaddin

Kutaa lammaffaa guddaan barreeffamichaa waa’ee yaadaa irratti xiyyeeffata. Barreessaan akka yaanni nama ijaaruus ta’e diigus danda’u ibsa. Yaada gaarii qabaachuun nama guddisa; yaada hamaa qabaachuun immoo nama laaffisa. Namoonni baay’een halkan guutuu yaada keessatti gubatu, garuu tokko illee hojiitti hin hiiku. Kana jechuun yaaduun qofti gahaa miti; yaada gara hojiitti jijjiiruun barbaachisaadha.

Inni nu akeeka: yaada kee to’adhu. Waan hundaa yaaduun si dadhabsiisa. Kanaaf waan si fayyadu qofa filadhu. Yoo yaanni tokko si miidhe, yaada sana jijjiiri. Yoo yaanni tokko hin milkoofne, of hin abaariin. Kufaatiin kutaa milkaa’inaati.

Barreessaan yaada “waan hundaa nan danda’a” jedhu akka nuti of keessatti horannu nu gorsa. Sababni isaas, yaada ofitti amantummaa qabuun namni rakkoo hedduu ce’uu danda’a.

4. Namaaf Gaarii Ta’i – Amala Jireenyaa 

Kutaan sadaffaan guddaan barreeffamichaa waa’ee gaarummaa fi amala gaarii irratti xiyyeeffata. Barreessaan akka yeroo ammaa kana gaarummaan xiqqaatu, jibbi fi of-tuulummaan baay’atu ibsa. Garuu inni akka nuti kana irraa adda baanee namaaf gaarii taanu nu waama.

Namaaf gaarii ta’uun jechuun nama hunda gammachiisuu miti. Inni jechuu isaa: namni si miidhuus, ati hin miidhiin. Namni si arrabsuus, ati hin arrabsin. Gaarummaan kee eenyummaa kee agarsiisa. Namoonni waan ati qabdu caalaa, amala ati qabdu ilaalu.

Kutaa kana keessatti hiriyaa gaarii filachuun akka barbaachisu ifatti ibsameera. Hiriyaan dhugaan kan yeroo rakkinaa si bira dhaabbatu, kan si hin sobne, kan si qajeelchuudha. Hiriyaa akkasiin jiraachuun jireenyaaf eebba guddaadha.

Barreessaan akeeka: hiriyaa hedduu qabaachuun osoo hin taane, hiriyaa dhugaa tokko qabaachuun caalaadha. Akkasumas ati ofii keetis hiriyaa gaarii ta’uu qabda; dhaggeeffachuu, obsuu, jaalala dhugaa agarsiisuu.

5. Dhaamsa Xumuraa – 

Barreeffamni kun hundumaan ergaa tokko irratti deebi’a: Hin gaddin. Rakkoon ni dhufa, ni tura, garuu ni darba. Yaanni ni rakkisa, garuu yoo sirnaan fayyadame si ijaara. Namoonni ni miidhu, garuu gaarummaan kee si ol kaasa.

Barreessaan akka nuti abdii hin kutanne, akka ofitti amanne, akka boruuf yaadne nu jajjabeessa. Jireenyi imtixaana; kan obsaan dhaabbatu qofa injifata. Kanaaf yoo har’a dukkana keessa jirtu ta’e, yaadachiifadhu: bariin dhufaa jirti.

---

Xumura Hin Gaddin

Barreeffamni “Hin Gaddin – Ni tura malee bari’uu hin oolu” jedhu akka daawwitii sammuu fi onneeti.

 yaada kee to’adhu, namaaf gaarii ta’i, abdii hin kutin. Ati yoo kana hojjatte, jireenyi kee suuta suutaan ni ifa ba’a.

#HinGaddin

#ObsaanEegi

#AbdiinJira

#JireenyaHaarawa

#YaadaGaarii

#Jabaadhu

#MilkaaʼinaGuyyaaBorii

#NagaaSammuu

#HammaYeroonDhufu

#HiriyyaaAbdii